maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kaksintaistelu eli Joules Taylor: Vampyyrit vs. Eric Maple, Eliot Humberstone ja Lynn Myring: Noidan käsikirja

Törmäsin taannoin kirjaston uutuushyllyssä Edwardiin Joules Taylorin Vampyyrit -kirjaan ja nappasin sen mukaani. Kun sain samoihin aikoihin lainaan varaamani Maplen ja kumppaneiden Noidan käsikirjan päätin tehdä tieteellistä mutuhuttuisaa vertailua näistä kahdesta "tietokirjasta".




Joules Taylor: Vampyyrit
Nemo, 2009
192 sivua
Suomentanut Lotta Heikkeri
(Vampires, 2009)
Luettu: 15.4.2013
Mistä: kirjastosta


Eric Maple, Eliot Humberstone, Lynn Myring: Noidan käsikirja - Vampyyreita, aaveita ja outoja voimia
Tammi, 1994
192 sivua
Suomentanut: Pirjo Helasti
(Supernatural World, 1979)
Luettu: 2.6.2013
Mistä: kirjastosta


Jotta ei menisi vain sanalliseksi vertailuksi otan käyttöön yksinkertaisen pisteytyksen: jokaisessa kohdassa on jaossa maksimissaan 2 pistettä. Pisteytys on oivallinen apuväline siitäkin syystä, että syvällinen pohdinta ja analysointi on sula mahdottomuus. Helteestä seurannut raukeus ja sääskistä aiheutunut raivokas huitominen ja sittemmin armottomasti kutiavat paukamat häiritsevät keskittymistä.


Nimi
Aloitetaan helposta. Vampyyrit on nimenä varsin tylsä, kun taas Noidan käsikirja - Vampyyreita, aaveita ja outoja voimia on ihan loistava!
0-2 Noidan käsikirjalle.

(Toiston minimoimiseksi käytän kirjoista jatkossa lyhenteitä V ja NK.)

Kansi
V:ssä vaikuttaa vahvasti houkuttelukerroin Edward (ja Bella) Twilight -elokuvasta sekä hieno fontti ja mukamasveripisarat. NK:ssa taas luotetaan pelottavaan maapallokuvioiseen pääkalloon verisine silmineen ja hampaineen. NK:ssa vaikuttaa vahvasti nostalgiakerroin, se tuli luettua aikoinaan useaan kertaan.
Pisteet tasan 1-1.

Taitto / ulkoasu
Kappas, molemmissa on täsmälleen sama sivumäärä! NK on näppärän kokoinen, mutta taitto / ulkoasu on hieman liian tiivis. NK:ssa ei ole juurikaan panostettu  fonttiin vaan kaikki on samalla (lue: tylsällä) fontilla. V on ulkoasultaan / taitoltaan ilmava ja siten miellyttävämpi lukea. V on muutenkin visuaalisempi teos. Sivujen laitojen "vanhennus" tummentamalla ja erikoisemmat, hieman vanhahtavat fontit otsikoissa sopivat kirjaan kuin, no, kulmahampaat vampyyrille.
Tasapisteet tästäkin 1-1.

Kuvitus
Vaikka useat NK:n kuvat ovat piirtyneet tarkkana mieleen lapsuuden useista lukukerroista vie V voiton kuvituksessa. Paria poikkeusta lukuunottamatta NK koostuu piirretystä, suurimmaksi osaksi pienestä kuvituksesta kun taas V on täynnä tv-sarja- tai elokuvakuvitusta ja erilaisia mainosjulistekuvia, joista osa on koko sivun kokoisia.
V vie voiton 2-0.

Aihe
Tätä onkin vaikeampi arvoida. V on aihealueeltaan suppeampi kuin NK, jossa on 3 aihealuetta (Osa 1: Vampyyrit, ihmissusia ja paholaisia, Osa 2: Kummitustaloja, aaveita ja kummituksia, Osa 3: Oudot voimat ja selittämättömät kyvyt), mutta toisaalta V käsittelee aihetta laajemmin. NK:ssa oli kiinnostavaa kaksi ensimmäistä osaa, kolmas oli oikeastaan yhtä kuraa.
Molemmille pisteet 1-1.

Sisältö
Sivuaa aika läheltä aihetta, mutta tarkastelen nyt kuitenkin asiaa pikkuisen syvemmin. NK:n sisältö on esitetty napakasti ilman jaaritteluja ja tekstit vastaavat otsikoita. V:ssä on monipuolista sisältöä, mutta korostettuihin laatikoihin tai inforuutuihin valittu tieto ei eroa leipätekstistä ja ne on myös sijoitettu usein aivan epäloogisiin paikkoihin. Jäi sellainen olo, että on vain kikkailtu kivalla taitolla ilman sen kummempaa sisältöä.
Tiukka tasapeli 1-1.

Loppuvaikutelma
Molemmat kirjat luettuani V näyttää ja tuntuu tyylikkäämmältä, mutta se jää sisällöltään valitettavan laihaksi. Se myös tuntuu jollain tavalla NK:n kopiolta, ainakin NK:n 1. osan tieto löytyi pitkälti myös V:stä ja V:n ulkoasu / jaottelu noudatti NK:aa. Toisaalta molemmissa kirjoissa on kielellistä kömpelyyttä ja NK tuntuu lisäksi auttamattomasti vanhanaikaiselta. NK:ssa on kuitenkin bonuksena jokaisen osan lopussa Testaa tietosi -osio ja lisäksi vielä aaveraporttikaavake, joista ropisee pienet bonuspisteet.
Voitto NK:lle 0-2.

Niinhän siinä kävi, että tiukan taistelun vei pistein 6-8 Noidan käsikirja. Siitä huolimatta tuntuu vahvasti siltä, että tämä oli viimeinen kerta kun kyseiseen kirjaan tartuin. Vampyyrit -kirjaa voisin sentään selailla tai ainakin katsella kuvia ja ihastella nättiä ulkoasua.


Lainaukset ja sitaattikunniamaininnat jääköön tällä kertaa valitsematta. Perinteisempi arvio Vampyyreistä löytyy ainakin Lukunurkasta ja Blood Manifest - Vampire blogista. Noidan käsikirja on mainittu ainakin Hys, äiti lukee nyt -blogissa, josta sainkin innoituksen uudelleenlukuun. Sanokaa mitä sanotte, mutta nappaan tästä pisteen 10 klassikkoa -haasteeseen (8/10) Noidan käsikirjan osalta.


18 kommenttia:

  1. Hih, tuo Noidan käsikirja, lapsuudesta! Mitäköhän sillekin tapahtui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissis, meidän kirjastossa Noidan käsikirja oli ilmeisesti luettu jo puhki kun sitä ei enää sieltä löytynyt vaan se piti varata toisesta kirjastosta. Ilmeisen suosittua lukemista siis :D

      Poista
  2. Hihhih hii, tuttu myös minulle tuo Noidan käsikirja lapsuudesta! Kuinkahan monesti se tuli kahlattua läpi... =D

    Tuo Vampyyrit-kirjan kansi on minulle suorastaan pelottava. Kiertäisin sen kaukaa. (Tiedäthän suuren rakkauteni Twilightia ja Pattinsonia ja Stewartia kohtaan.) =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, hihii :D Voin vastata ainakin omalta kohdaltani, että todella monesti!

      Hah, tiedän tosiaan sinun tunteesi kyseistä paria ja tarinaa kohtaan ,) Minä taidan käydä jo tosifanista, omistan sarjan kirjoina (koviksina suomeksi ja pehmeäkantisina englanniksi, kröhöm...) ja dvd-elokuvina :D

      Poista
  3. Tällainen vertailu oli hauska idea lähestyä näitä kahta kirjaa. :) Tuo Vampyyrit-kirja voisi kiinnostaakin, sillä minulla on pieni heikko kohta kyseisiin yön olentoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annami, kiitos :) Minulla myös on vampyyrien mentävä aukko sydämessäni ;) Kiinnostavia otuksia! Kyllä Vampyyrit -kirja puutteistaan huolimatta oli mukava tuttavuus. Voin suositella :)

      Poista
  4. Koska en jaksanut lukea tuota Vampyyrit-kirjaa kokonaan, annan kaikki pisteet Noidan käsikirjalle :) Me luettiin sitä ala-asteella hyvin ahkerasti, pidettiin kokeita just noiden kirjan kysymysjuttujen mukaisesti - ja pelättiin itsemme kipeiksi. :) Mulla on tuo myös omana, mutta pikkuveljen hyllyyn sijoitettuna, sillä jotenkin ne lapsuuden pelot ovat iskostuneet tosi syvälle. (Erityisesti mua pelotti/pelottaa ne kummitukset! Ikkunasta tuijottava nunna, kieletön kirkuja, takkaan lapsen laskeva nainen ja ne lukuisat "juuri samasta kohdasta löydettiin myöhemmin ihmisen luita" tms jutut. :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, sinäkin siis olet kasvanut Noidan käsikirjan kanssa :D Ohhoh, vieläpä omistatkin kirjan! Minulle jäi ehkä vahvimpana mieleen juurikin nuo vampyyrit ja sitten erityisesti se susipoika. Iik! Ihmeen tarkasti nuo jutut ovat painuneet mieleen. Kuinkahan paljon näinkään lapsena noista painajaisia :D Nyt kirjan jutut ovat pysyneet poissa unista ;)

      Ja joo, en aikonut enää tarttua kirjaan, mutta niin vain eilen illalla selasin sitä :D

      Poista
  5. Noidan käsikirja <3. Muistan, että pelotti ihan älyttömästi lukea, mutta oli pakko jatkaa, varmuuden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taika, kieltämättä silloin lapsena Noidan käsikirjan lukeminen pelotti hieman enemmän kuin nyt ;) Silloin aikoinaan sivujen kääntäminen jännitti kun joka sivulla oli toistaan kauheampia kuvia...

      Poista
  6. Noidan käsikirja on todellakin klassikko, voi sitä ensimmäisen lukukerran hykerryttävää riemua ja jännitystä! Kirja tuli aikanaan kahlattua läpi melko monta kertaa (NK siis löytyy Oulusta kirjastosta, täytyypä pistää varaukseen :D ) Lähinnä kuvia voisi nostalgisesti ihailla, teksti maistuu takuulla jo hiukan lapselliselta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pia, en muista tarkkaan ensimmäistä Noidan käsikirjan lukukertaani, mutta jännitystä riitti mukavasti seuraaville kerroillekin :D En muista mistä kirjastosta lainaamani kirja on, mutta jostain Outikirjastojen toimipisteestä kuitenkin :) Mahtavaa jos NK päätyy luettavaksesi, odotan kovasti postaustasi!

      Poista
  7. Jee, Noidan käsikirja! Voitto meni oikeaan osoitteeseen, vaikken ole vampyyrikirjaa lukenutkaan. Noidan käsikirjaa on vaikea löytää ainakin Helmet-alueen kirjastoista. Tarvitsimme sen kansikuvaa yhteen kirjaan ja onneksi kirja löytyi lopulta kirjaston varastosta.

    Minäkin muistan lukeneeni Noidan käsikirjaa ahkerasti. Äitini jo hieman hermoistui, kun siskoni kanssa aina vaan kannoimme sen kirjastosta kotiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, jeepä hyvinkin :) Hih, sinulla on varsin vahva luotto Noidan käsikirjaan kun rankkaat sen ykköseksi ilman kaksintaisteluparin toisen osapuolen lukemista :D

      En muista kommentoivatko vanhempani koskaan NK:n toistuvaa lainaamista, mutta miestä taisi hieman huvittaa/ihmetyttää kun näki mitä luen ;) Onneksi tytöt eivät sentään osoittaneet tätä kohtaan kiinnostusta, jospa odottavat muutaman vuoden...

      Poista
  8. Tämä oli hauska kokoonpano! En ollut ennen kirjablogimaailmaa kuullutkaan tuosta Noidan käsikirjasta, tästä muistui siis mieleeni että pitää ehdottomasti käydä kirjastosta sitä etsimässä.

    Tällaisia kaksintaisteluja lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emilie, kiva jos tykkäsit :) Jos kerran et ole Noidan käsikirjaan lapsena tutustunut niin nyt on korkea aika ;)

      Oli kiva toteuttaa tämä kaksintaistelu, joten jos luettavakseni sattuu joskus sopiva pari niin saatan ottaa uusiksi :) En enää muista kenen blogissa kaksintaisteluihin ensimmäisenä törmäsin (Ilselä? Lumiomena? Muisti tekee tepposet...), mutta idea jäi odottelemaan sopivaa kirjaparia.

      Poista
  9. Nostalginen teos tosiaan tuo Noidan käsikirja. Lapsena tuli luettua sitä ja perinne jatkui myös siskonpojalle, joka ahti teosta. Vampyyrit teosta olen käyttänyt jopa erään ei-niin-tieteellisen kirjallisuus esseen lähteenä. :) Olihan se kyllä kaunis teos ja juuri sopivan informatiivinen (vaikka välillä olisi voinut lukea enemmänkin, esim. niistä vähemmän tunnetuista leffoista).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nafisan, hauskaa että Noidan käsikirjan lukuperinne on jatkunut siskonpojalle :D

      Tuo Vampyyrit -kirja toimisi ehkä minulla parhaiten selailussa ja kuvien (sekä ulkoasun) ihastelussa, mutta kannesta kanteen lukiessa jäi valitettavasti vähän pettymykseksi. Olisin kaivannut ehkä enemmän sitä "teoriapuolta", siis eri maiden vampyyrilegendoja yms., nyt kirja painottui niin vahvasti tuonne viihdemaailman puolelle elokuviin, tv-sarjoihin ja kirjohin. Olihan niitäkin toki kiva lukea :)

      Poista